Still alive!

Jambo! Mambo? Poa! 

Nain alkaa jokainen tyopaiva klinikalla, loistavan paattelykykyni takia olen keksinyt kyseisen fraasin tarkoittavan: Moi, miten menee, hyvin! :D 

Olen myos huomannut olevani maailman laiskin kirjoittaja nykyaan, mutta elama taalla Watamussa on sen verran rentoa ja itseaan toistavaa etta jos pitkan tekstin meinaan aikaan saada, voin kuvailla teille auringonoton tai italialaisessa kahvilassa istumisen hienoutta... :D Juuri niinkuin loman kuuluukin olla ;)

Tyopaivat on kyllakin alkanut olla hektisia, ja 6 tunnin jalkeen olenkin yleensa ihan valmis ottamaan nokoset tuulettimen alla! Aiteja alkaa olla useampia lahes joka paiva ja synnytykset alkavat olla vaativimpia ja pidempia, yksi paiva se ponnistuvaihe yksinaan kesti 2 tuntia ja siina katilon asussa vauvan tuloa odotellessa alkoi kylla jalkoja sarkea! Katilon asu siis, tasta otan kuvan kunhan saadaan rauhallinen synnytys eika tarvitse juosta verisilla hanskoilla ympari sairaalaa! Mutta kuvaillaan ensin etta saatte mielikuvituksen liikkeelle: XXXL kokoa oleva kirurgin paita (eli mekko) paalla ja omat shortsit (jos en kaari paitaa housun kauluksien sisaan niin naytan silta kuin paallani olisi vain tuo paita, alaston mzungu doctor!!!). Ponnistuksen alkaessa vaihdetaan varvastossut polviin asti ylettyviin isoihin kumppareihin koska vauvan mukana tulee paljon nestemaista tavaraa lattialle, teurastajan essu (silta se minusta nayttaa...) ja steriilit hanskat! Ja tuo sadeasu on KUUMA, voitte siis kuvitella milta Tuntuu olla tuo varustus paalla yli 30 asteen helteessa 2 tuntia, huhhuh :D Nykyaan myos hoitaja kollegani ovat kayneet toihin rajuilla otteilla, silla muutamassa synnytyksessa kun aiti on ollut vasynyt ponnistamaan, on hoitaja kaverini iskenyt pihdit kiinni aidin sisareiteen roikkumaan etta saadaan kivulla vahan lisaa virtaa mammaan!! :D No, ainakin toimi, johan loyty voimaa ponnistaa... Jos klipsausesta huolimatta ei loydy ponnistusta niin Helen kiipeaa poydalle aidin kanssa, ja alkaa konttausasennosta painelemaan mahaa kuin mitakin elvytysnuken extreme elvytysta, ja kylla se vauva nainkin ulos tulee! Jos aiti sitten tassa painelu vaiheessa kiljaisee kipuaan niin kylla saa kunnon laimaisyt hoitajalta, ja sukulaisiltaan ketka huoneessa ovat....... :D Afrikkalaiset naiset, taalta ovat laimaytykset kotoisin! 

Kaikki vauvat ja aidit elossa tahan asti, ja olen taysin itsenaisestikin hoitanut muutaman synnytyksen! Tosin minun metodini on hella kannustus, Helen hoitaa nuo huitomiset ja pihdit... :D 

Viime viikolla taalla oli myos kaynnissa polio kampanja, jossa marssittiin suuhun annettavien polio rokotteiden kanssa ympari kylia ja savimajoja, huutaville ja itkeville alle 5 vuotialle rokotteet nassuun ja tussilla merkattiin kynsi lapselta ja savimajan ovi! Helen teki tata 5 paivaa, mina yhden, ja sen paivan muuten hikoilin enemman kuin missaan ikina ja itketin enemman lapsia kuin röllikaan ikina. :D Syrjakylissa asuvat lapset siis oikeasti pelkaavat valkoista naamaani niin etta He itkevat, huutavat, pakenevat ja tarvitaan 5 ihmista pitamaan yksi 2v paikallaan etta valkonaama saa laitettua myrkyn huutavaan suuhun... :D kylla tunsin oloni huonoksi ihmiseksi tuon itketyksen jalkeen! Minusta ei siis koskaan tule neuvolantatia joka saa lapset rokotteilla itkemaan, yksi ammattivaihtoehto vahemman! 6 tuntia tuota siis tehtiin auringon paahteessa ja paivan paatteeksi saatiin kookospahkinat, ei ole koskaa tuntunut varjo ja kookosvesi niin hyvalta, ah! 

Helen täyttää polio raporttia ja koululapset ihmettelevät valkoista naamaani! 

Taukopaikka! Rokotteet pitää pitää kylmässä joten jääkaapin asiaa ajoi tuo valkoinen laatikko jossa oli puoliksi sulanut kylmäkalle... :D 

Lounas! 

Nyt klinikalla aika kay vahiin ja enaa 2 viikkoa jaljella katilon töita, mihin tama aika meni! Upea kokemus ollut ja uskomattoman paljon olen oppinut mutta en silti nae etta minusta katilo suomessa tulisi. Kuolevat vauvat ja aideille huutaminen ei ole minua varten! Mutta upea ammatti kylla on, enpas heti keksi arvokkaampaa tyota terveydenhoitoalalla! Suomessa katilon tyot varmasti olisikin erilainen kokemus kun olisi kaikki koneet ja laakkeet ja muut hienoudet, mutta jos sairaalassa ikina tulee sahkokatkos ja tarvitsette manuaalista katiloa, minulle voi soittaa ;) 

Vapaaehtoistalossa käydään porukan muutosta läpi tällä hetkellä, korea ja amerikka lähtivat Nairobiin karkuun rannikon kuumuutta ja ensi viikolla pitäisi tulla lisää italialaisia ja yksi ystäväni rekkamatkaltakin on tulossa viikoksi tänne, jos siis selviää Kilimanjaron kiipeämisestä hengissä! Jee! <3 

Ghana ajoilta tuli tätä blogia kirjoittettua paaaljon enemmän kun siellä Afrikka oli niin uusi ja erilainen minulle, ja myös reissattiin joka Viikonloppu uuteen paikkaan! Täällä Afrikka on tietyllä tapaa ihan samaa kuin Ghanassakin, pukeutuminen, kulttuuri ja ihmiset ovat todella samanlaisia, kauniita rantoja riittää ja turisteille myydään värikkäitä vaatteita, koruja sekä puusta veistettyä afrikka kamaa. Eli johtopäätös: afrikan rannikot ovat hyvinkin paljon samanlaisia minun mielestäni! Kaikkeen näköjään turtuu, kun Ghanassa olin salakuvaamassa jokaista asiaa ja täällä en niinkään ellei jotain spesiaalia tule... :D

Näin keniassa kannetaan vauvaa selässä! 

Matatu, eli minibussi täynnä ihmisiä! 

Yhden rantakävelyn löydöt! Yhdessä kotilossa on vielä etana sisällä, löydätkö mistä näkyy häntä? ;) 

Mzungu Short beachilla! 

Mutta kahden viikon päästä aikani watamussa on ohi, ja lähden Mombasaan hakemaan yhden rakkaan suomalaisen kiertämään Keniaa kanssani! Ja uusien maisemien myötä kamerakin alkaa laulamaan, joten kuvia luvassa! :D Matkasuunnitelmana meillä on 4 yötä Mombasassa josta napataan yöbussi kohti Lamun paratiisisaarta, missä vietetäänkin joulu ja uusivuosi! Tammikuussa matka lähtee Malindiin, eli lähellä Watamua ollaan 4 yötä taas meren rantaa ihmetellen! Sieltä kenties yöjuna mombasa-nairobi välille, koska Nairobissa meitä odottaa 3 päivän safari Masai Mara luonnonpuistoon, norsujen ja leijonien toivossa! :) Pari yötä saadaan sen jälkeen ihmetellä Nairobin kaupunkiakin, ennenkuin sanotaan hyvästit Afrikalle ja lennetään uusiin maisemiin! Lisää ranta ja safarikuvia siis tulossa, heh! :D 

Kova ikävä on muutakin kotiväkeä jo! <3 Mielessä olette matkalla mukana koko ajan! Mutta, voikaa hyvin ja toivottavasti suomeenkin saatte valkean ja kauniin joulun! 

<3: Ruut 

Ps. Lupaan ryhdistäytyä tämän kirjoittamisen kanssa! :D