lauantai 1. maaliskuuta 2014

Jet lag in Brisbane

Tien päällä taas!

Jälleen on rinkka pakattu täyteen kesävaatteita kun seuraavan 6viikon aikana tutkitaan Australia sekä Bali. Torstai yönä alkoi siis 24h matkustus kohti aurinkoa, ja ensimmäinen yli 10 tunnin lento menikin mukavasti nukkuessa etten ehtinyt eded mitään elokuvaa katsoa! Singsporessa oli 3 tunnin välilasku ja tämän ajan haahuilin mustien silmäpussieni kanssa ilmaisten internet pisteiden ja ikkunashoppailun välillä. Tässä kohtaa alkoi muutenkin ramaista ihmeen paljon ja seuraavassa lentokoneessa nukahdin jo nousun aikana! Keskiyön mikron valmistama illallinen tosin keskeytti kauneusuneni joten mustilla silmäpusseilla ollaan edelleen. Lentoni tosiaan vei minut 8 tunnin etumatkaan suomesta joten yö ja päivä on kirjaimellisesti sekaisin.

Australian tulli ei ollutkaan niin röntgen valaiseva ja tarkka kuin mitä telkkarista olin seurannut! Kysyttiin vain että onko mukanani ruokaa ja kun ei ollut niin läpi vain, leima passiin, laukku selkään ja ulos! Myöhemmin tajusin että matkalaukussani oli kylläkin suklaata joten Fazerin sininen on salakuljetettu maahan, olen rikollinen! Onneksi en tullut afrikasta kun kaikki puiset esineet on näköjään punaisella listalla, olisi jäänyt tuliaiset tulliin!

Tässä vaiheessa kuumuus iski päälle, j kello ausseissa oli 7 aamulla, mutta sisäinen kelloni oli valmiina painumaan pehkuihin suomen ajan mukaan. Aivosolunikin toimivat varmasti hitaammin kuin zombin, joten annan itselleni aplodit siitä että selvisin junalla brisbanen keskustaan ja löysin vielä hostellinkin! Okei, myönnän, hotelli oli suoraan junan aseman edessä, ja silti minä vähän ravaan korttelia ylös ja alas ennenkuin joku töihin menevä mies kiltisti neuvoi että tuossahan se tien toisella puolella on. Aivot jäi selvästi nukkumaan koneeseen.... Mutta silti perillä!! Eikun pirtsakan vastaanottotytön luo huonetta tsekkaamaan.

Haaveilin jo suihkusta ja mukavaan sänkyyn kaatumisesta mutta ei, kello kun oli paikallista aikaa vasta 8 aamulla niin huoneenhan saa vasta 12 jälkeen... Rinkka talteen, aurinkolasit peittämään pandan silmäpusseja ja kurnivaa mahaa täyttämään, siinä zombin olotilassa.. Rakastuin heti tähän Australiaan kun näin auringon ja tunsin lämmön, mutta apua miten ihania ihmisiä täällä on! Kaikki on niin aidon iloisen tuntuisia että hävetti kulkea väsymys yrmy naamalla! Ja kaikki kuulma rakastaa mun aksenttia, saattaa olla sarkasmia.... tämä kaupunkion myös aivan upea kun tallailin tätä ylös ja alas. NIII SIISTIÄ! NIIN KIILTÄVÄÄ! Katukivetykseltä voisi tarjoilla illallisen. Pieni ero afrikkaan! :D

Yleinen suihku ja vessa sekä oma pieni huone pienellä sängyllä, olin niiin tyytyväinen kun pääsin kaupungilla haahuilun jälkeen sinne! Taisin nukahtaakin tunniksi matkaopasta lukiessa... jossu tosiaan tulee tänne vasta huomenna eli sunnuntai iltana, eli vielä hetken saan seikkailla yksin ja yrittää selvitä tästä matka uupumuksesta. Kohta alkaa tulla pimeä joten olen jo turvallisesti meidän hostellin kattoterassilla kirjoittamassa tätä ja odottamassa illan viilenemistä, että se oma pieni huoneenikin jäähtyisi vähän kun tuuletin ei toimi... mutta ei haittaa yhtään, tässä matkojen varrella on oppinut olemaan iloinen loppupäivän kun saa lämpimän suihkun! :D

Johtopäätelmä australiasta jet lagin kourissa zombeilevalta suomalaiselta on: Upea mesta, en malta oottaa näkeväni lisää!

<3: Ruut

Ps. Muistin kamerankin olemassaolon kun ryystin mangosmoothieta ja tutustuin kaupunkiin joten tässä muutama zombin ottama kuva vielä mukaan, lupaan että jossun tullessa olen jo eloisampi ja kamera kädesä kuvaan joka ikisen katusoittajan, mitä täällä muuten riittää ja ne kaikki kuulistavat super hyviltä! Tännehän voisi näillä tiedoilla jo muuttaa....





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti